Bayoneta - Viimeinen isku on tarina meksikolaisesta ammattinyrkkeilijästä, Miquel "Bayoneta" Galindezista ja hänen paluustaan nyrkkeilykehään pimeässä ja kylmässä Suomen Turussa.
Jussi Ketola haetaan yöllä kotoaan ja kuljetetaan mustien autojen kyydissä itärajan pintaan. Rajalla Ketola aiotaan ampua, mutta hän pääsee livahtamaan murhaajiltaan ja juoksee yli rajan Neuvostoliiton puolelle. Rajan takana Neuvostoliiton valtiollinen poliisi, NKVD, antaa hänelle uuden henkilöllisyyden, työpaikan kolhoosista ja järjestää uuden vaimon. Yhdessä vapaaehtoisesti Karjalaan saapuneiden amerikkalaisten kanssa Ketola rakentaa työläisten paratiisia.
Pieni kylä Länsi-Lapissa lähellä Ruotsin rajaa. Eläkkeelle jäävä poliisi Lasse kuulee, että taposta tuomittu Jaakko on vapautunut vankilasta. Kylää aikanaan terrorisoinut Jaakko on ajautumassa törmäyskurssille Lassen pojan Erkin kanssa. Yrittäessään estää kahta nuorta miestä vahingoittamasta toisiaan, vanhojen tekojen sovittaminen ja perheen salaisuuden säilyttäminen ajavat Lassen kahden tulen väliin. Pelastaakseen poikansa hänen on kohdattava menneisyytensä virheet. Lopullinen välien selvittely käydään Lapin armottomassa erämaassa.
Ruotsin kuningatar Kristiina (1626-1689) syntyi ainoana lapsena odotetuksi kruununperilliseksi ja kasvatettiin isänsä pyynnöstä prinssinä. Nuori Kristiina joutui kruununperijäksi jo kuusivuotiaana isänsä kuollessa, ja Ruotsin hallitsija hänestä tuli 18-vuotiaana. Kristiina omasi ikäisekseen poikkeuksellista viisautta ja halua muutokseen. Hän myös rikkoi vahvasti aikansa naiskäsitystä – hän mm. miekkaili, metsästi karhuja ja pukeutui usein housuihin – ja ajautui väistämättä yhteenottoihin hovin konservatiivisten luterilaisten aatelismiehien kanssa.
Kun 14-vuotias Jennifer (Fatime Azemi) syyttää luokkakaveriaan raiskauksesta, koko kyläyhteisö kääntyy häntä vastaan. Itse raiskausta ei elokuvassa näytetä, eikä sillä ole todistajaa, mutta kyläläisten tuomio on jo annettu: ketään ei ole raiskattu, ja vaikka olisikin, se on uhrin syy.
Theon talo kertoo arkkitehtuurin voimasta ja kauneudesta ja ikääntyvästä arkkitehdista, Kaarlo Theo Kaskesta, joka pohtii elettyä elämäänsä, sesongin viimeisenä asiakkaana maaseutulinnassa Brandenburgissa entisessä Itä-Saksassa, syksyllä1994. Linnan kauneuden keskellä hän päättää toteuttaa vielä yhden merkittävän teon arkkitehtina – suunnitella unelmiensa talon loppuelämän kodiksi itselleen. Mutta ei vain itselleen, vaan myös naiselle, jonka hän on tavannut yhden ainoan kerran elämässään, 50 vuotta sitten, heidän lapsuudessaan. Theo alkaa kirjoittaa projektistaan kirjettä hänelle, Claralle.
Ei kiitos on Anna-Leena Härkösen menestysromaaniin perustuva komedia nelikymppisestä avioparista, jossa mies ei ole enää kiinnostunut seksistä vaimonsa kanssa. Heli Valkonen (Anu Sinisalo) on epätoivoisesti rakastunut aviomieheensä. Mutta Matin (Ville Virtanen) ei tee mieli. Koskaan. Hän vain pelaa tietokonepelejä repsahtaneissa fleece-housuissa. Hartiahieronta on hänestä parasta läheisyyttä.
Timo Parvelan huippusuosittujen Ella-kirjojen sankarit valloittavat vihdoin valkokankaat koko perheen elokuvan Ella ja kaverit rynnistäessä elokuvateattereihin 28. joulukuuta 2012! ”Minä olen Ella ja olen toisella luokalla. Meillä on mukava luokka ja mukava opettaja. Paitsi että viime aikoina opettajaa ei ole näkynyt, koska meidän vanha koulumme lopetettiin ja meidät siirrettiin uuteen kouluun. Täällä on kymmenentuhatta oppilasta ja niin paljon käytäviä, että emme ole vielä löytäneet uutta luokkaamme.
Uusi kotimainen komedia Villestä (Jussi Nikkilä), tämän rokkari-isästä (Ville Virtanen) ja amerikkalaisesta Sarasta (mm. Lost-tv-sarjasta tuttu Emilie de Ravin), joka sekoittaa sekä isän että pojan pään. Herkullisissa sivurooleissa mukana ovat Tiina Lymi, Jussi Lampi, Jani Volanen, Janne Reinikainen ja Jessica Grabowsky. Villen tapaa ihanan amerikkalaisen tanssinopettajan, Saran, joka hurmaa hänet ensi silmäyksellä. Tilanne mutkistuu, kun pihaan karauttaa Mustangillaan Villen isä, hiipunut rocktähti Taisto, jota Ville ei ole nähnyt vuosiin.
Kjell Westön Finlandia-palkittuun menestysromaaniin perustuva elokuva ihmisyydestä ja rakkaudesta kansakunnan myllerrysten keskellä. 1900-luvun alun Helsinki on oikeastaan kaksi kaupunkia, rikkaan yläluokan idylli ja köyhien työläisten slummikorttelit. Tarina kulkee läpi vuosikymmenten ja seuraa miten aika, paikka ja yhteiskuntaluokka sekä yhdistävät ihmisiä että ajavat heitä toisistaan erilleen. Itsenäinen ja utelias Lucie (Jessica Grabowsky) haluaa olla vapaa eikä suostu yläluokan naisten muottiin.
Kahden lapsen 34-vuotias äiti, Leena, elää sopusointuista ja onnellista elämää aviomiehensä ja lastensa kanssa Tukholman Söderissä. Hän on tukahduttanut nuoruutensa kipeät varjot ja katkaissut kaikki suhteensa ja kontaktinsa kasvuympäristöönsä Ystadiin, niin tehokkaasti että koko perhe uskoo Leenan vanhempien olevan kuolleita. Kaupunkilaisperheidylli alkaa rakoilla Leenan saadessa yllättävän puhelinsoiton Ystadin sairaalasta, jossa hänen äitinsä on lähellä kuolemaa.
Harjunpää ja pahan pappi on pitkä elokuva, joka perustuu kirjailija ja ylikonstaapeli Matti Yrjänä Joensuun samannimiseen teokseen. Elokuvan päähenkilö on Joensuun kirjoista tuttu rikosylikonstaapeli Timo Harjunpää. Oman tyttären traaginen kuolema koettelee Harjunpäätä sekä hänen perhettään. Harjunpään vaimon Elisan tulessa uskoon, Harjunpää pakenee ahdistustaan työpaikalle, outojen metrosurmien tutkimuksiin. Tutkimusten edetessä synkät tapahtuvat alkavat kuitenkin lähestyä kohti Harjunpäätä itseään.
Vapauduttuaan vankileiriltä, Akseli Koskela vetäytyy syrjään kaikesta, keskittyy torppansa viljelemiseen ja tekee katkeraa tiliä menneisyytensä haamujen kanssa. Itseään säästämättä hän tekee työtä lastensa tulevaisuuden eteen ja hänen vaimonsa Elina yrittää keventää miehen raskasta taakkaa, jaksaen katkeamatta miehensä rinnalla. Kun vihdoin koittaa päivä, jolloin Akseli saa lunastaa torpan maat omakseen, hän kuvittelee kaiken kääntyvän lopultakin hyväksi, mutta kohtalo on päättänyt toisin. Syttyy talvisota. Neuvostoliitto yrittää vallata Suomen.
Paha perhe on tragikomedia ylisuojelevasta isästä, joka sotkee suhteensa lapsiinsa ja uuteen vaimoonsa. Kaksi sisarusta on kasvanut riitaisan avioeron seurauksena 16 vuoden ajan erillään. Äidin kuoleman jälkeen nuoret tapaavat jälleen ja viihtyvät toistensa seurassa. Isä yrittää sekaantua nuorten elämään surkuhupaisin seurauksin. Ohjaus: Aleksi Salmenperä Pääosissa: Ville Virtanen, Pihla Viitala, Lauri Tilkanen, Vera Kiiskinen
Suomen ehdokas Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinnon saajaksi vuonna 2009 on Sauna, AJ Annilan toinen pitkä elokuva suomalais-kiinalaisen kung-fu-elokuvan Jadesoturin jälkeen. Sauna on kauhuelokuva synneistä ja sovituksesta, ja se kylpee suomalaisessa saunakulttuurissa kristinuskon ja pakanuuden välisellä ei-kenenkään-maalla. Elokuva sai maailmanensi-iltansa Toronton kansainvälisillä elokuvajuhlilla syyskuussa 2008, ja se jatkoi festivaalikierrostaan vielä 30 määränpäähän. Saunan tarinassa eletään vuotta 1595, ja pitkä viha on vihdoinkin ohi.
Vuonna 1595 pitkä sota on vihdoin päättynyt. Veljekset Eerik (Ville Virtanen) ja Knut (Tommi Eronen) kuuluvat komissioon, jonka tehtävänä on merkitä uusi raja Ruotsin ja Venäjän välille. Jossain pohjoisen Suomen reunamailla miehet syyllistyvät hirvittävään rikokseen ja jättävät nuoren tyttöparan kohtaamaan kammottavan kuolemansa. Mutta väsyneen ryhmän tarpoessa läpi loputtoman suoalueen tyttö palaa vainoamaan veljeksiä. Suon keskeltä - keskeltä ei mitään - komissio löytää nimettömän rajakylän ja kylästä saunan... Saunan, jossa synnit pestään. Ja anteeksiantoa etsivät veljekset astuvat sisään.
