Prinsessa Dianan ja prinssi Charlesin avioliitto on jo pitkään ollut vaakalaudalla. Vaikka huhut pettämisestä ja avioerosta kiertävät, kuningattaren Sandringhamin kartanossa vietettävän joulun ajaksi julistetaan välirauha. Ohjelmassa on aterioita ja metsästystä – Diana tuntee kyllä pelin säännöt. Mutta tänä vuonna kaikki tulee olemaan toisin. Spencer on kuvaus siitä, mitä noiden muutamien kohtalokkaiden päivien aikana kenties tapahtui.
Golden Globe -ehdokas Neruda on Chilen arvostetuimman elokuvantekijän Pablo Larraínin (Jackie, El Club) ohjaama fantastinen ajojahti, jonka tähtinä loistavat roolisuorituksistaan ylistetyt Gael García Bernal ja Luis Gnecco. Ohjaajamestari Pedro Almodóvar nimesi Nerudan vuoden lempielokuvakseen. Chile, 1948. Poliisi Oscar Peluchonneau osoitetaan pidättämään kommunistirunoilija Pablo Neruda kylmän sodan saapuessa Chileen ja presidentti Gabriel Gonzalez Videlan hylätessä vasemmistolaiset juurensa. Peluchonneau ryhtyy Nerudan kokopäiväiseksi arkkiviholliseksi.
Oscar-voittaja Natalie Portman esittää Jacqueline Kennedyä tyylikkäässä elämäkertaelokuvassa. Miehensä salamurhan jälkeen Jackien on surustaan huolimatta pidettävä perheensä koossa ja huolehdittava siitä, että hänen miehensä arvokas perintö jää elämään.
Chilen tuulisella rannikolla juoksee vinttikoira. Koiran omistaja, katolinen munkki, asuu rannalla tönössä, johon mahtuu neljän muun munkin ja yhden nunnan lisäksi kasa tukahdutettuja salaisuuksia. Eräänä päivänä talon ovelle ilmestyy kuudes munkki, isä Lazcano, ja hänen perässään kiertolaismies Sandocar, joka alkaa kuvailla yksityiskohtaisesti, kuinka Lazcano on käyttänyt häntä aikoinaan seksuaalisesti hyväksi. Munkit ja nunna valahtavat kalpeiksi, Lazcano turvautuu shokkiratkaisuun, ja tästä elokuva vasta alkaa.
Sotilasdiktaattori Augusto Pinochet nousi Chilen johtoon kaappaamalla vallan vuonna 1973. Vuonna 1988 chileläisille annettiin mahdollisuus äänestää diktatuurin jatkosta. Kyllä-ääni puolsi Pinochetin jatkamista presidenttinä, “ei” vaati Chileen avoimia, demokraattisia presidentinvaaleja. Kummankin vaihtoehdon kannattajat saivat kuukauden ajan jokainen ilta 15 minuutin ajan esittää kampanjamateriaaliaan kansallisella televisiokanavalla. Kyllä-puolella oli toki hallinnassaan loput päivän lähetysajasta.
