Komedia miehestä, joka jää vauvan kanssa kaksin. "Hyvästi seksi, baari-illat ja juttukeikat. Tervetuloa puklurätti, äidinmaidonvastike ja Teletapit. Mutta mistä hitosta tällainen äijä löytää ne kivikautiset äitigeenit?" Avioliitto. Asuntolaina. Auto. Toimittajana työskentelevän Antti Pasasen elämä on mallillaan ja Pia-vaimo viimeisillään raskaana. Kunnes Naistenklinikan edessä kaikki muuttuu. Tuhiseva käärö syliinsä tyrkättynä Antti katsoo, kun taksin perävalot häipyvät näkyvistä, taksin takapenkillä Pia ja heidän tulevaisuutensa ydinperheenä.
”Marjatertut alkavat kasvaa, eläimet kumartavat, sairaat parantuvat, köyhät saavat kultakolikon ja naiset hedelmöittyvät. Kaikki unelmat risteytyvät toisiinsa siellä, missä Kekkonen käy.” Uutinen saapuu sähkeen muodossa sekoittaen kertaheitolla koko kyläpahasen 1970-luvun alun Lapissa. Viesti on lyhyen ytimekäs: tasavallan presidentti Urho Kaleva Kekkonen piipahtaa Allin Baarissa matkalla kauemmas Pohjois-Lappiin. Allilla on suunnattomia paineita: baari pitää saada putipuhtaaksi, paikallisen lihajalostamon on kerrankin hoidettava pilaantumatonta ruokaa, ja Allin on pikalaihdutettava.
Uutinen saapuu sähkeen muodossa sekoittaen kerta heitolla koko kyläpahasen seitsemänkymmentäluvun alun Lapissa. Sen viesti on lyhyen ytimekäs: Tasavallan Presidentti Urho Kaleva Kekkonen piipahtaa Allin Baarissa matkalla kauemmas Pohjois-Lappiin. Allilla on suunnattomia paineita: baari pitää saada putipuhtaaksi, paikallisen Lihajalostamon on kerrankin hoidettava pilaantumatonta ruokaa ja Allin on pikalaihdutettava. Ja ennen kaikkea Allin on voimanaisen tavoin pidettävä Kekkoseen hysteerisen hurmoksellisesti suhtautuvat kyläläiset kurissa ja järjestyksessä.
15-vuotias Emilia (Ada Kukkonen) on perheensä vastuunkantaja: pikkuäiti seitsenvuotiaalle siskolleen Elsalle (Anna-Leena Uotila), sijainen yksinhuoltajaisälleen Juhanille (Seppo Pääkkönen) tämän ollessa matkoilla ja kiltti tytärpuoli Juhanin uudelle vaimolle Tuulalle (Kristiina Halttu). Ysin keskiarvo, paikka koulun juoksujoukkueessa, mukava poikaystävä. ”Emilia pärjää aina”, kuten Juhani sanoo. Ja niin se on ollut, eikä Emilia ole pysähtynyt pohtimaan, tahtooko hän olla se, joka pärjää aina. Emiliasta tuntuu, että jokin puuttuu hänen elämästään, mutta hän ei tiedä, mitä se voisi olla.
