Ghostbustersin luoja Ivan Reitman aloitti uransa kanadalaisen eksploitaatiokentän voimahahmona ja tuotti mm. David Cronenbergin varhaistuotantoja.
Reitmanin tuottama ja William Fruetin ohjaama Death Weekend on Last House on the Leftin innoittama kostokuvaus, johon sekoittuu vahvoja luokkajännitteitä.
Elosteleva hammaslääkäri (Chuck Shamata) kaasuttelee maaseutukartanolleen tuore mallituttavuus vierellään (Brenda Vacacron) ja säädyttömyydet mielessään. Viikonloppu saa uudenlaisen luonteen, kun rattiin päässyt seuralainen rökittää kilpa-ajossa autollisen paikallisjuntteja.
Hyvitystä hakevat nilkit kutsuvat itsensä kartanoon ja aloittavat painajaismaisen riivaamisen.
Death Weekend on kiusaamiselokuvan pioneeri, josta virallisen dvd-julkaisun puute on tehnyt ääriharvinaisen löydön. Sensoreille Fruetin elokuva on ollut kova pala ja se on saanut maistaa puukkoa monessa maassa.
Ruotsissa Death Weekend pääsi levitykseen vasta 14 vuoden jarruttelun jälkeen. Julkisuudessa mm. kirjailija Jan Guillou puolusti lujasti ”päättäjille kiusallisena” pitämäänsä elokuvaa.
Ohjaus: William Fruet
Kanada 1977
KIELI: englanti, ei tekstitystä
Tiedot
Ensi-ilta:18.4.2015
Kesto:1 t 27 min
Levittäjä:NightVisions festivaali
NV 15: Death Weekend
1 t 27 min | Kauhu, Night Visions | Ensi-ilta:18.4.2015
Ghostbustersin luoja Ivan Reitman aloitti uransa kanadalaisen eksploitaatiokentän voimahahmona ja tuotti mm. David Cronenbergin varhaistuotantoja.
Reitmanin tuottama ja William Fruetin ohjaama Death Weekend on Last House on the Leftin innoittama kostokuvaus, johon sekoittuu vahvoja luokkajännitteitä.
Elosteleva hammaslääkäri (Chuck Shamata) kaasuttelee maaseutukartanolleen tuore mallituttavuus vierellään (Brenda Vacacron) ja säädyttömyydet mielessään. Viikonloppu saa uudenlaisen luonteen, kun rattiin päässyt seuralainen rökittää kilpa-ajossa autollisen paikallisjuntteja.
Hyvitystä hakevat nilkit kutsuvat itsensä kartanoon ja aloittavat painajaismaisen riivaamisen.
Death Weekend on kiusaamiselokuvan pioneeri, josta virallisen dvd-julkaisun puute on tehnyt ääriharvinaisen löydön. Sensoreille Fruetin elokuva on ollut kova pala ja se on saanut maistaa puukkoa monessa maassa.
Ruotsissa Death Weekend pääsi levitykseen vasta 14 vuoden jarruttelun jälkeen. Julkisuudessa mm. kirjailija Jan Guillou puolusti lujasti ”päättäjille kiusallisena” pitämäänsä elokuvaa.
